Yhteystiedot

Erkki Helistekangas
Naavakuja 4 B 12
96910 ROVANIEMI
p. 0400-272621
erkki.helistekangas(a)pp1.fi
www.erkkihelistekangas.net
Kuljetusliike Erkki Helistekangas

Uutiset

2.3.2017Keskustan listoilla ehdokkaana kunnallisvaaleissaLue lisää »9.6.2010Kuljetusliike Erkki Helistekangas on perustettuLue lisää »2.10.2008Kotivut käyttöön!Lue lisää »

Uusimmat kuvat

Marjat, marjanpoiminta, köyhyys lähihistoriassamme

Keskiviikko 5.8.2009 klo 22.37


Keskusteluaiheet alkavat olemaan aika vakiot. - Talvella puhutaan moottorikelkan pärinöistä, keväällä puhutaan koirien jätöksistä, kesällä puhutaan muutamasta köyhästä ihmisestä, jotka ovat läsnäolollaan ilmaisseet meille suomalaisille tosiasian, että maailmassa on vielä todella köyhiä, jotka joutuvat kerjäämään. Siitäkös on sitten riittänyt keskustelua.

Itse olen ratkaissut niin, että jos minun tykö on tullut apua pyytävä ihminen, niin olen jotenkin pyrkinyt auttamaan ja jos ei muuta, niin aukaissut lompakkoa ja auttanut kanssamatkaajaa pikkuisen matkaa etteenpäin. Näistä ihmisistä jopa ylin poliisijohto on heitellyt mitä merkillisimpiä arvioita järjestäytyneestä rikollisuudesta ym.

Nyt tämä syyskesän puheenaihe on ollut marjat ja marjastajat. Suomalaiset ovat laiskoja marjankerääjiä siihen nähden miten marjo ja olisi poimittavaksi. Marjoista jää poimimatta marjasta riippuen n. 80-96 % sadosta. Vuonna 2008 luonnonmarjoista kertyi poimintatuloa yhteensä 8,8 miljoonaa euroa. Jos tämä summa olisi lotossa, niin siitä puhuttaisiin jättipottina. Nyt tämä jättipotti lepää tuolla metsissä. Porukalla me se jättipotti saataisiin, jos vaan toimeen ryhdyttäisiin.

Tätä taustaa vasten en osaa käsittää viime aikojen keskusteluissa noussutta ulkolaisten marjanpoimijoiden panettelua. Viime lauantaina itse kävin hillassa. Korpihillaa saatiin vaimon kanssa vajaat kolme litraa. Tapasimme siellä myös thaipoimijaryhmän ja moikkasimme iloisesti. Havaitsimme,että kyllä metsään mahtuu lisää poimijoita.

Muistelen 50, 60 -lukuja, kun suomalaiset lähtivät leivän perässä Ruotsiin ja ruotsalaiset ottivat avosylin vastaan ahkerat suomalaiset työntekijät. Oliko sitten 70-luvun loppua, 80-luvun alkua, kun sankoin joukoin suomalaisia meni Norjaan kalatehtaille töihin ja heidätkin otettiin avosylin vastaan. Me suomalaiset olemme ajoittain ihan köyhyydestä ja nälästäkin johtuen joutuneet lähtemään, joskus merten taakse, joskus vähän lähemmäksi.

Olemme kuitenkin vaurastuneet hiukan ja useat suomalaiset ovat suunnanneet lomamatkansa esim. Thaimaan lomarannoille, koska siellä on halpaa ja tavallinen suomalainenkin voi elää Thaimaassa ruhtinaallisesti. Hyvä, että joku suomalainen yritys, joka on ymmärtänyt tuon metsissämme makaavan miljoonaomaisuuden arvon, on antanut mahdollisuuden ja on kutsunut näitä ulkomaisia poimijoita keräämään tuota arvokasta aarretta metsistämme. Ne marjat, jotka ulkolaiset poimivat, eivät ole minulta eikä sinulta pois.

Niin kuin meidän työpanoksemme on ollut tärkeä Ruotsin, Amerikan, Kanadan, Norjan talouksillelle, niin samoin meidän tulee nähdä tämä marjanpoiminnan tärkeys, kun siitä nyt vain murto-osa saadaan poimituksi. Vastavuoroisesti se tulo jonka poimijat saavat kovalla työllä kokoon, helpottaa heidän elämäänsä jonkin verran.

Mielestäni meidän tulisi vieraanvaraisuuttakin osoittaa niin Romaniasta, Bulgariasta ja muualtakin tulleille kerjäläisille ja ennen muuta Thaimaasta tulleille ahkeroille poimijoille. Tämä hyvinvointi, mikä meillä nyt on, se on vuosien, vuosien työ ollut. Mainitsen vaan muutamia esimerkkejä oman aikani menneisyydestä: kouluruokailua ei 50-60 -luvuilla ollut täydellisenä, vaan voileivät ja maidot piti itse tuoda, samoin koululla jaettiin kenkiä ja vaatteita tarpeeseen. Kun opetustarkoitukseen tarvittiin televisio, eikä kunnalla ollut rahaa niin siihen kerättiin junalasteittain keräyspaperia ja niistä saaduilla rahoilla ostettiin televisiot. Koulun keittiölle käytiin koko koulun voimin keräämässä marjoja metsästä.

Suomi oli köyhä kansa ja nyt jos meidän keskuuteemme tulee muutama köyhä, niin pyritään muistamaan, että meillä oli samanlainen köyhyys koko kansana. - Toivottaisin tervetulleeksi meille näitä ulkolaisia, kaikille tilaa riittää!

Muutenkin tuntuu olevan tällainen yleinen kielteisyys kaikkeen, oli se kaivotoimintaa, voimalaitoksia, rakentamista, niin löytyy aina joku ryhmittymä, joka on sanomassa, että ei meille tarvita, ei, ei, ei. - Pitäisi muistaa, että jokainen uusi hanke on mahdollisuus.

Lähetään kaikki nyt sitten joukolla marjaan ja syksy tuo myös sienisadon. - Metsään menemällä voitat varmasti, saat marjoja ja sieniä ja mikä parasta, kunto kasvaa ja mieli virkistyy.

Avainsanat: Marjat, marjanpoiminta, köyhyys lähihistoriassamme


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini