Pikkuhiljaa aletaan antamaan elonmerkkejä.

Viimekirjoittelusta on aikaa ja ympäröivä maailma on muuttunut. On menty useissa asioissa huonompaan suuntaan, esim. Suomen talous on hyrskynmyrskyn. Oma talous on kuitenkin säilynyt kohtalaisessa kondiksessa.

Viimevuosien uutiset ovat käsitelleet enenevässä määrin sotia. Minulla on hyviä kokemuksia Ukrainasta parin vuosikymmenen takaa. Kävin mm. Donetskissa ja näin kuinka maa-alueet olivat viljavia ja ihmiset ystävällisiä. - Nyt siellä soditaan sekä aseilla ja propagandalla, että voimakkaasti erilaisilla talouspakotteilla.

Samaan aikaan Suomea on johtanut kokoomuspolitiikka, jolla ei ole ollut jalat maassa juuri ollenkaan. Suomi on velkaantunut hurjaa kyytiä ja nyt velkaantuminen alkaa olla yli kansakunnan sietokyvyn. Näillä toimilla on aiheutettu tuleville polville melkoinen velkataakka. 

Nyt tämä velkainen Suomi-polo on valmistautumassa taas kerran lööpit täyttäviin eduskuntavaaleihin. Kaikki toivovat maalle johtoa, joka toisi vakauden talouteen ja rauhan vakavasti sairastuneeseen yhteiskuntaan.

Joku Suomessa alkoi aikanaan lanseeraata termistöä: "hyvinvointi". Nyt on huomattu, että hyvinvoinnista ei edelleenkään voida puhua. Terveydenhuollon ammattilaisilta voisi kysyä että kuinka hyvin tämä kansa voi.
Luonnoton moraalittomuus on tässä ajassa noussut ikäänkuin hyveeksi. Se johtaa kuitenkin vääjäämättä kansakunnan rappioon.

Vaikka näiden asioiden toteaminen saattaa ahdistaa, niin ainakin itse olen löytänyt Raamatusta rauhan sanoman, Jeesuksen sanat: "Rauhan minä jätän teille: minun rauhani-sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö."